ilmastotavoitteet
Suomi tarvitsee nyt “kestävää politiikkaa”. Mutta mitä se oikein tarkoittaa?
Kestävän politiikan pitäisi olla sitä, että päätöksenteossa sitoudutaan vihreään siirtymään talouskasvun vauhdittajana, pidetään kiinni ilmastotavoitteista ja tuodaan luontokadon torjuminen tavoitteeksi hiilineutraaliuden rinnalle. Kestävyys on paitsi ilmastotekoja, myös ihmisoikeuksia kunnioittavaa ja tasa-arvoa edistävää sosiaalista kestävyyttä sekä taloudellista kestävyyttä.
Ei Suomessa voida vaikuttaa ilmastoon, ongelmat ovat muualla! Luonnonsuojelu maksaa liikaa! - Väärin. Nyt on aika oikaista ilmastotoimiin liittyvät väärät käsitykset.
Suomi tarvitsee nyt “kestävää politiikkaa”. Mutta mitä se oikein tarkoittaa?
Kestävän politiikan pitäisi olla sitä, että päätöksenteossa sitoudutaan vihreään siirtymään talouskasvun vauhdittajana, pidetään kiinni ilmastotavoitteista ja tuodaan luontokadon torjuminen tavoitteeksi hiilineutraaliuden rinnalle. Kestävyys on paitsi ilmastotekoja, myös ihmisoikeuksia kunnioittavaa ja tasa-arvoa edistävää sosiaalista kestävyyttä sekä taloudellista kestävyyttä.
Ilmastonmuutos ja luontokato ovat aikamme suuria haasteita, joihin on löydettävä vastauksia nopeasti, koska muuten lähes kaikki tulevaisuuteen suuntaava tavoitteenasettelu on turhaa.
Vain ekologisesti kestävä yhteiskunta voi turvata myös sosiaalisen ja taloudellisen vakauden. Tämä vaatii myös päätöksentekorakenteiden tarkastelua. Jotta ilmastonmuutokseen ja luontokatoon voidaan puuttua tehokkaasti, tarvitaan lisää yhteistyötä ja kestävän kehityksen vaatimusten mukaista lainsäädännön ja päätöksenteon kehittämistä.
Ilmastotavoitteista ei pidä perääntyä.
Meidän tulee pitäytyä lupauksissamme ilmastotoimista. Tätä toivoo myös suomalainen elinkeinoelämä. Vakaa ja ennakoitava ilmastopolitiikka luo kuvan Suomesta, jossa on sitouduttu luomaan vihreämpää tulevaisuutta. Ennakoitava päätöksenteko ilmastoasioissa tekee Suomesta houkuttelevamman investoinneille ja siten hyödyttää myös suomalaisia yrityksiä. Meillä on mahdollisuus kääntää ilmastonmuutoksen torjuminen voimavaraksi.
Kestävä ilmastopolitiikka tarkoittaa investointeja uusiutuvaan energiaan, päästökauppajärjestelmän kehittämistä edelleen ja uudenlaisen teknologian käyttöön ottamista. Myös liikenteen sähköistymisen tukemista pitää jatkaa - oikeudenmukaisella tavalla.
Meillä on paljon keinoja saavuttaa vuoden 2035 hiilineutraalisuus ilman, että tavallinen ihminen edes juurikaan huomaa sitä arjessaan. Ei, sinun ei tarvitse lopettaa lihan syömistä eikä ole pakko hankkia kallista sähköautoa. Ihmisten perustarpeista pitää aina huolehtia ja erilaiset lähtökohdat on ymmärrettävä ilmastotoimien valmistelussa.
Mitä Suomessa voidaan tehdä luontokadon ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi?
Suomen luontoa suojelevassa lainsäädännössä on useita puutteita jotka voitaisi seuraavalla hallituskaudella korjata ja näin hillitä luontokatoa. Yksi keino voisi olla uusi luontolaki, joka lisäisi velvoittavuutta luonnon monimuotoisuuden suojeluun ja toisi yhtenäisyyttä eri sektorilakien välille. Luontolaiki toimisi vastaavaan tapaan kuin ilmastolaki ja se kokoaisi luontotiedon yhteen, varmistaisi luontoseurannat ja ilmastopaneelin resurssit. Lisäksi ilmastovaikutusten arviointi tulisi ottaa osaksi talouspolitiikkaa ja budjetin seurantaa.
Ilmastoskeptisyys ja faktoista irrallinen puhe ei ole suomalaiselle politiikallekaan vierasta.
Suomalaisista eduskuntapuolueista ilmastoskeptisin on selvästi perussuomalaiset. Pääministeri Sanna Marin nosti esiin perussuomalaisten ilmastovastaisen politiikan tapetille viime viikolla puheessaan SDP:n puoluevaltuustolle.
"Toisin kuin perussuomalaiset väittävät, hiilineutraalisuustavoitteen lykkääminen, päästökaupan keskeyttäminen, turpeen polton tukeminen sekä tuuli- ja aurinkovoiman rakentamisen vaikeuttaminen eivät luo kasvua tai työpaikkoja. Sen sijaan ne olisivat myrkkyä paitsi ilmastonmuutoksen ja luontokadon pysäyttämiseen tähtäävälle työlle, myös kaikille niille suomalaisille ja eurooppalaisille vihreän siirtymän investoinneille joita on jo tehty."
Vaikka ilmastonmuutos on hyvin vakava asia, ei ilmastotoimien suhteen kannata vaipua epätoivoon. Teknologia vihreän siirtymän toteuttamiseksi on jo pääosin olemassa ja enemmistö suomalaisista kannattaa ilmastotoimia ja edistää niitä arjessaan. Nyt tarvitaan päättäjiltä selkärankaa ja sitoutumista.
Ilmasto- ja ympäristökatastrofiin vastaaminen tarjoaa meille myös mahdollisuuksia. SDP:n tavoitteena on, että Suomi on 2030-luvulla maa, jossa luonnonvaroja käytetään kestävästi ja jossa meillä on puhdasta teollisuutta, huipputeknologiaa hyödynnetään hyvinvoinnin lisäämiseksi ja jossa on maailman osaavin ja hyvinvoivin kansa. Tämä vaatii kunnianhimoisia panostuksia tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatioihin
