Alustatyö tarvitsee pelisäännöt.
Alustatalous muuttaa taloutta ja työtä vauhdilla.
Vaikka Suomessa alustatyö on kohtuullisen uusi ilmiö, on se maailmalla jo hyvin yleinen ja sen määrä kasvaa nopeasti. Nykyään työurat ovat pirstaleisempia ja monimuotoisemmat työnteon tavat tulevat yleistymään entisestään. Alustat luovat tällä saralla mahdollisuuksia. Samalla herää kuitenkin huoli työntekijöistä.
Mitä vikaa alustatyössä muka on? No ei mitään.
Alustatyö ei itsessään ole mikään ongelma. Jollekin se voi mahdollistaa lisäansiot joustavin työajoin tai tarjota mahdollisuuden tehdä harrastuksesta sivutoimen itselleen. Alustatyöstä tulee ongelmallista vasta silloin, kun se heikentää työoloja ja asettaa työntekijät eriarvoiseen asemaan. Joskus alustataloudessa voi esiintyä myös lain vastaista toimintaa, kuten työntekijöiden hyväksikäyttöä.
Siis mikä ihmeen alustatyö?
Internetin käytön yleistyminen on tuonut mukanaan myös paljon uusia liiketoimintamuotoja ja työn tekemisen muotoja. Yksi uudehko verkkoon pohjautuva liiketoimintamuoto on alustatalous.
Alustatalous tarkoittaa liiketoimintaa, jossa työtä tai palvelua tarjotaan jonkin digitaalisen alustan, esim. sovelluksen kautta. Itse hahmotan alustatalouden perinteisenä markkinana, mutta joka toimii verkossa. Markkinoilla näytteilleasettajat myyvät tuotteitaan joita kuluttajat tietävät markkinoilta etsiä. Alustatalous voi olla myös työnvälitystä, ihan kuten rekryfirmoissakin.
Alustataloudesta puhuttaessa on hyvä myös pitää mielessä toiminnassa mukana olevat osapuolet: yritykset, alustojen käyttäjät/ostajat ja niiden kautta työtä tekevät. Alustatalouden piirissä tehdystä työstä puhutaan alustatyönä. Se on usein lyhytkestosta tai keikkaluonteista. Katukuvassa alustatalous näkyy useimmiten Woltin ja Foodoran ruokalähetteinä. Alustatyötä voi olla esimerkiksi siivous, lähettityö tai digitaalinen sisällöntuotanto. Myös työn tekemisen paikkoja voi olla yhtä monta kuin työnkuviakin. Alustatyötä tehdään sekä fyysisesti paikan päällä että kokonaan verkossa.
Alustatalouden työntekijöiden oikeuksia on poljettu. Tähän pitää tulla muutos.
Kuten todettu, alusta itsessään on vain väline työnsuorituksen välittämisessä, eikä ole itsessään hyvä tai huono asia. Moni alustayritys kuitenkin polkee työntekijöiden oikeuksia. Esimerkkejä alustataloudessa esiintyneestä työtekijöiden hyväksikäytöstä ovat esimerkiksi pakkoyrittäjyys ja työsuhteessa työskentely ilman, että sosiaaliturvamaksuista tai lomista on huolehdittu. Kun työntekijät työskentelevät näennäisesti yrittäjinä, yritys saa ulkoistettua riskit työntekijöille.
Alustatyötä mainostetaan joustavana tapana työskennellä, vaikka tosiasiassa esimerkiksi ruokalähetit ovat vahvasti alustayrityksen työnjohdon ja valvonnan alaisia ja riippuvaisia yrityksestä. Yritys myös päättää yksipuolisesti, mitä läheteille maksetaan. Tällaisissa tilanteissa työntekijät tulisi pystyä määrittelemään selvästi työsuhteisiksi, jotta heillä olisi laissa turvatut vähimmäisehdot.
Samaan aikaan yrittäjäriski on siirretty puhtaasti alustatyön tekijöille. Esimerkiksi jos sairastut, keikkoja ei tarjota eikä sairasajalta makseta palkkaa. Työtapaturmista puhumattakaan.
Alustatyöntekijöiltä puuttuu neuvotteluvalta.
Alustayöntekijöiltä puuttuu myös mahdollisuus neuvotella työehdoista samalla tavalla kuin muilla. Heillä pitäisi mielestäni olla mahdollisuus neuvotella työehtosopimus ja saman kaltainen edunvalvonta kuin muillakin palkansaajilla. Alustatyöntekijöille tarvittaisiin myös mahdollisuus vaikuttaa työhön olennaisesti vaikuttaviin seikkoihin, kuten alustan algoritmeihin ja arviointijärjestelmiin.
Tässä ei myöskään pidä unohtaa freelancereita jotka tekevät alustavälitteistä työtä, mutta eivät ole samalla tavalla heikossa asemassa kuin esimerkiksi ruokalähetit. Heitä tulee koskea sama lakisääteinen sosiaaliturva kuin yrittäjiä. On huolehdittava siitä, että alustavälitteisyys ei heikennä heidän kilpailuasemaansa markkinoilla suhteessa esim. yksin- tai pienyrittäjiin.
Suomessa jako on ollut perinteisesti selvä - joko olet työntekijä tai yrittäjä. Siitä riippuu, kenelle esimerkiksi eläke- tai tapaturmavakuuttaminen kuuluu. Uudet työnteon muodot hämärtävät tätä rajaa ja yhä enemmän työntekijöitä jää ulkopuolelle. Tähän tulee saada selvät pelisäännöt.
SDP:n tavoite: Uusissa työnteon muodoissa työskentelevien asemaa on vahvistettava estämällä työsopimussuhteen naamiointi muuksi kuin työsopimukseksi. Säädetään työneuvoston toimivallasta antaa lausuntoja työsuhteen olemassaolosta. Selkiytetään itsensätyöllistäjien mahdollisuuksia työehtosopimustoimintaan.
Lisätietoa alustataloudesta:
Alustatyötä on tutkinut mm. Kalevi Sorsa -säätiön projektitutkija Maija Mattila. https://sorsafoundation.fi/monet-alustayhtiot-polkevat-tyontekijoiden-oikeuksia/
