Open stage - ajatuksia sivistyksestä

Open stage - 21.3.2023

Eduskuntavaaliehdokkaille annettiin mikrofoni käteen ja pyydettiin pitämään puheevuoro sivistyksestä. Alla pääpiirteittäin se, mitä mieleeni tuli.

Olen opiskellut yhteiskuntatieteitä. Minun näkökulmastani maailma on paikka joka on täynnä erilaisia rakenteita ja monimutkaisia syy-seuraus suhteita. Siksi joskus nykypolitiikka on minulle vaikeaa. En pidä siitä, että monimutkaiset asiat yritetään typistää oman agendan edistämiseksi. Usein poliittisessa keskustelussa imago menee totuuden edelle.  

Mun pääaineeni yliopistolla oli yhteiskuntapolitiikka ja kirjoitin gradun vaihtoehtohoitojen lainsäädännöstä. Tähän ilmiöön liittyy yksi isompi trendi, joka mielestäni on ihan todellinen uhka sivistykselle. Sen nimi on tieteen vastainen ”antiscience” liike.

Ilmiö on enimmäkseen lähtenyt liikkeelle Amerikasta missä se on hyvin yleistä erityisesti poliittisen oikeiston keskuudessa. Siinä keskeistä on tieteellisen tutkimuksen torjuminen ja tieteellisten faktojen korvaaminen harhaanjohtavilla tai suoranaisen epätosilla väitteillä. Tämän avulla pyritään luomaan vastakkainasettelua ja epäilyksiä, joita voidaan käyttää oman poliittisen agendan ajamiseksi. Meillä on tästä samasta ilmiöstä Suomessa lukemattomia esimerkkejä, jotka ei varmasti ole jääneet huomaamatta tässäkään salissa. Rokotevastaisuus on esimerkki poliittisesta disinformaatiosta, jonka hinta voidaan laskea ihmishengissä. Toinen on Putinin sotapropaganda, joka saa nuoret miehet rintamalle suorittamaan hänen sotarikoksiaan.

Kolmas hyvä esimerkki voidaan löytää näidenkin vaalien keskustelunaiheista, ilmastoskeptisyys ja puheet ilmastohumpasta.

Ilmastonmuutos perustuu tieteeseen, se ei ole mututuntumaan perustuva mielipidekysymys.

Poliittisessa päätöksenteossa on aina helppo tehdä päätöksiä kvantitatiivisin perustein. Näin esimerkiksi suomalaiselle metsälle voidaan laskea euromääräinen arvo, ja jos suojelutoimet pienentäisivät maanomistajien metsästä saamaa rahallista hyötyä, voidaan perustella, että suojelu on jotenkin negatiivinen asia.

Kyllä, ilmaston muutoksen torjuminen maksaa. Mutta sen tekemättä jättäminen maksaa vielä enemmän.

Ajattelen niin, että tämä planeetta ja sen luonto ovat meillä lainassa silloin, kun me hyödynnämme luonnonvaroja. Ei siis ole mitään lähtökohtaista oikeutta tuhota. Minulle luonto on arvokas muillakin tavoilla kuin sillä, mitä ihminen voi siitä saada ja siksi suhtaudun niin vakavasti myös ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjuntaan. Olen sitä mieltä, että meidän pitää myös korjata tekemämme tuhot.

Sivistystä minulle on ymmärtää ja kunnioittaa sitä, millainen itseisarvo asioilla ja ihmisillä on.

Kukaan ei voi tietää kaikesta kaikkea ja mielestäni on vaarallista jos poliitikot alkavat kuvitella olevansa paremmin perillä asioista kuin aiheeseen perehtyneet tutkijat. Kyllä mielipiteitä keinoista voi ja pitääkin olla, mutta sellainen poliitikko, joka tekee päätöksiä ottamatta huomioon maailman monimutkaisuutta ja päätösten mukanaan tuomia, joskus arvaamattomiakin, pitkän aikavälin seurauksia on tälle yhteiskunnalle vaaraksi.

Nyt tarvittaisi kunnianpalautus koulutukselle, sivistykselle ja kulttuurille. Suomessa pärjätään kyllä, kuhan panostetaan koulutukseen, ihmisten hyvinvointiin ja kestävään ilmastopolitiikkaan. Se on meidän tulevaisuutemme kannalta tärkeintä.